Darkside Crimsonin siirryttyä vihreämmille laidunmaille oli Skurvashiin aika hankkia uusi hannover ori Darryn tilalle. Blackthorn, kuten monet muutkin tuontihevosemme, on kotoisin Saksasta Villain Warmbloodsin tilalta. Tila oli silmääni todella suuri, huolimatta siitä, että olin nähnyt jos jonkin kokoisia ja näköisiä siittoloita. Valkeat tallirakennukset ja niitä ympäröivät laajat laidunmaat tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen.
Olin sopinut tapaavani tallin omistajan Danielin kolmen aikaan iltapäivällä. Mies oli minua vastassa kun kaarsin autollani pihaan. Leppoisasti jutellen mies kertoi tallistaan ja hevosistaan, ja kuten muutkin kasvattajat, hän kehui omiaan maasta taivaaseen. Daniel oli suunnitellut esitteleväni minulle neljä mahdollista oria, jotka hän oli valinnut kun olin puhelimitse hänelle kertonut millaista hevosta olin etsimässä. Dixon Grey, Quidon Texas, Blackthorn ja Domestication olivat valmiiksi satuloituina odottamassa tallityöntekijöiden huomassa. Mies lupasi että saisin katsella hevosia kun ne ovat itse työssä, jolloin luonnollisesti saisin parhaan käsityksen siitä, mikä oreista olisi sopivin mukaani lähtijä.
Dixon Greyn suku teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Suuren harmaan orin sukupuu oli täynnä toinen toistaan upeampia nimiä. Ori itse oli säyseä käsitellä ja sen liikkeet olivat irtonaiset ja lennokkaat. Dixon olikin vahva kilpailija Blackthornille, jonka sitten kuitenkin päätin tuoda Saksasta mukaani kotisuomeen. Derekin suku oli minulle hieman tuntemattomampi aluksi, mutta suorittaessani taustatutkimusta hotellilla Villainista lähdettyäni, totesin sen oivalliseksi. Sopivalla tavalla harvinainen omille tammoillemme ja silti menestynyt. Olemukseltaan Blackthorn oli ylväs ja sen liikehdintä kentällä hypnotisoivaa. Daniel sanoi että saisin halutessani tottakai hypätä itse ratsaille, minähän hevosta kuitenkin olin ostamassa. Päätökseni Blackthornin hyväksi tein heti ratsailta laskeuduttuani ja sovimme että tulisin kolmen viikon kuluttua hakemaan orin mukaani.
Jalo ja hienopiirteinen pää antavat Blackthornista viisaan ja ylvään vaikutelman. Kotimaassaan ori oli suosittu tallilaisten keskuudessa ja kasvattaja kehui oria kylmäpäiseksi kaveriksi. Kotona totesimme orin olevan juuri sitä, mitä kasvattajakin oli sen todennut olevan: voimakas, mutta rauhallinen ja säyseä kaveri. Ratsukoulutuksen Blackthorn on saanut Saksassa, samoin kuin ori on siellä oppinut myös tallitavoille. Pieniä eroavaisuuksia ratsastuksessa olemme huomanneet olevan, sillä oma tapamme ratsastaa hevosia ei ole yhtä kontrolloivaa kuin se, mihin uusi orimme oli tottunut. Muutamien alkuhankaluuksien ja väärinkäsitysten jälkeen ori omaksui ratsastajan uudet ohjeet sen kummemmitta vaikeuksitta.
Hoitaessa Derek ei ole kovinkaan vaativaa laatua, vaan oria voi mennä harjailemaan kuka tahansa Skurvashin tallihenkilökuntaan kuuluvista henkilöistä. Karsinassaan Derek ei ole päällekäyvä, toisin kuin useat muut orit, jotka puolustavat reviiriään. Ori on tuntunut sisäistävän sen seikan, ettei kaksijalkaisista ystävistä ole uhkaa, toisin kuin sen omista lajikumppaneista. Derekin varustaminen ratsastustuntia varten sujuu rivakasti, sillä ori ei tapaa pullistella satulavyönkiristyksen aikana ja ori avaa kiltisti suunsa, jotta hoitaja saa sujautettua kuolaimet paikalleen. Kylmästä vedestä Derek ei tosin perusta, joten hoitajan on muistettava kastella ori haalealla vedellä, muutoin vesi saattaa roiskua myös omaan niskaan.
Kilpakentille Blackthornin on suunniteltu palaavan muutama kuukausi kotiuttamisen jälkeen. Ori on osoittautunut kuitenkin jo omalla syrjäisellä kotikentällämme olevansa kovan luokan kilpuri. Tallissa Derek käyttäytyy siivosti ja harjauksen ja muun huollon ajan ori seisoo kuin vuori paikallaan. Toistaiseksi Blackthorn ei ole osoittanut kammoksuvansa minkäänlaisia asioita. Metsässä herra ottaa rennosti, eikä sitä saa säikkymään pusikosta lentoon pyrähtävät linnut tai maantiellä kaasuttelevat rekat. Tästä varsin positiivisesta piirteestään johtuen orin kanssa maastoilu on oikeaa hermolomaa ratsastajalle, jonka ei jatkuvasti tarvitse olla varuillaan orin suhteen.
Kenttätyöskentely Derekin kanssa on yleensä mukavaa, mutta orilla on orin tavat ja silloin tällöin Blackthorn saattaa heittää treeneissä koko homman läskiksi. Fiksu ratsastettava, nopea ja innokas oppimaan sekä tasaisuus ovat orin niitä puolia, jotka tekevät siitä niin mieluisan työskentelykaverin. Haastetta ori tarjoilee ratsastajalleen laukannostoissa, joita voisi joskus kuvailla sanalla räjähdysmäinen. Tutulle ratsastajalle Dereks on melko leppoisa kaveri ratsastaa, mutta ori testaa jokaisen uuden rallikuskin systemaattisesti. Ensimmäinen ratsastuskerta on monesti valitettavasti se ratkaiseva tekijä Derekin ja ratsastajan välisessä suhteessa, eikä ori osaa asennoitua ensimmäisellä kerralla epäonnistuneeseen ratsastajaan enää kovinkaan kunnioittavasti. Kisoissa Derek on todettu oikeaksi ässäksi.
Kisa-aamuina Derek on ehkä tavallista sähäkämpi, sillä se aistii tallin ilmapiirissä tapahtuneen muutoksen hyvin helposti. Terhakkuuden huomaa oikeastaan vain orin valppaassa katsessa, sekä aika ajoin kuuluvista pärskähtelyistä. Muutoin Derek on se sama kaveri kuin normaaleinakin talliaamuina. Traileriin ori astelee tottuneesti, kasvattaja on selvästi tehnyt perinpohjaista työtä tässä suhteessa Blackthornin kanssa. Ori ei kummastele minkäänlaisen hökkelin sisälle kävelemiseen, vaan tekee työtä käskettyä, ihan niin kuin kentälläkin. Itse kuljetuksen aikana ori on kuin viilipytty ja pystyy muitta mutkitta matkustamaan niin yksin, kuin toisenkin nelijalkaisen seurassa. Vaikka vierustoveri ei olisikaan se rauhallisin kaveri, ei Derek osaa hermostua tälaisista seikoista.
Kisapaikalle päästyään Derek on jokseenkin levoton, ja haluaa trailerista ulos mahdollisimman pian. Yleensä ori peruuttelekin melkoista vauhtia alas ramppia, joskus on käynyt jopa niin, että mukaan ehtimätön taluttaja on raahautunut orin perässä ramppia myöden maankamaralle. Saatuaan ensimmäiset siemaisut kisapaikan tunnelmaa sieraimiinsa Derek rauhoittuu ja on kuin mikäkin ruunanrupukka konsanaan. Hyvillä käytöstavoilla varustettu ori on yksi kilteimmistä kisahevosista ja malttaa seisoskella paikallaan niin kauan kuin siltä sitä vaaditaan. Ainut ehto on, että orin näkyvyyttä ei saa peittää. Kun orin antaa rauhassa seurailla ympärillään tapahtuvia asioita, se suostuu yhteistyöhön hoitajansa kanssa.
Kilpatilanteesa hyvähermoinen Derek on kuitenkin siinä suhteessa sama kaveri kuin kotona, että täysin uppo-oudon ratsastajan on turha yrittää orin satulaan kun on tosipaikka kyseessä. Derek testaa tällöin uuden tuttavuuden tuomariston edessä ja voitte vain kuvitella miltä kisasuoritus tällöin näyttää. Jos satulassa istuu tuttu ja itsestään varma ratsastaja, ei suoritus voi mennä pieleen. Derekin keskittymiskyky on omaa luokkaansa ja lisäksi se noudattaa tunnontarkasti kumppaninsa ohjeita. Kukapa ei haluaisi kilpailla hevosella, joka toimii kuin ajatus.
i. Exoskeletal evm ruunikko, 172 cm hann
ii. Stygian Tranquility mustanruunikko, 167 cm hann
iii. Feral Vicera
iie. Quocustodiat
ie. Something Wicked mustanruunikko, 168 cm hann
iei. Hammersmith
iee. Revolution IV
e. Siren In Filth
evm musta, 165 cm hann
ei. Novecento tummanrautias, 167 cm hann
eii. Everasia
eie. Aquamarine
ee. Carnival ruunikko, 161 cm hann
eei. Nascence
eee. Bluecracy
Blackthorn GER on Saksasta Skurvashiin tuotu koulupainotteinen hannoverori, jonka on tarkoitus jatkaa sukua ja menestyä koulukentillä. Jälkimmäisestä Derek onkin suoriutunut kiitettävästi, jälkeäisnäyttöä ei vielä järkyttävän paljon kuitenkaan ole. Valmiudet menestymiseen ja tasokkaiden jälkeläisten siittämiseen ori on saanut mistäs muualtakaan kuin vanhemmiltaan. Exoskeletal on Villainiin kolme vuotta takaperin ostettu siitosori, joka on toistaiseksi ollut kohtuullisen hyvä ostos. Ori on siirtynyt jo syrjään kilpakentiltä, mutta tämä rungoltaan massiivinen 172cm korkea ori on menestynyt hyvin vaativissa koululuokissa. Ori on koulutettu aivan viimeisen päälle Grand Prix kouluhevoseksi saakka, mutta liikkeet eivät valitettavasti riittäneet viemään oria pidemmälle.
Stygian Tranquility on Saksalainen menestysori, joka on kilpaillut kansallisella tasolla loistavalla menestyksellä. Ori kuitenkin vaihtoi omistajaansa ollessaan 11-vuotias, eikä uusi omistaja ollut kiinnostunut Stygianin kehittämisestä eteenpäin. Niimpä ori päätyi minnekäs muualle kuin oriasemalle. Toisaalta, kun tutkii kyseisen orin sukupuuta, emänä Stygianilla on yksi kaikkien aikojen hienoin hannovertamma, Quocustodiat, joka on saksalaisten keskuudessa todellinen legenda. Pitkä ja menestyksekäs kilpaura GP-tasolla, jumalaiset liikkeet, hyvä rakenne ja sävyisä luonne ovat niitä seikkoja, jotka yhdistämällä syntyy lähes täydellinen hevonen. Tästä huolimatta tamma varsoi kaikkiaan vain neljä kertaa ja jokaisella kerralla oriksi valittiin jokin tuntemattomampi ja heikommin menestynyt ori. Mustanruunikko Feral Vicera on yksi näistä. Ori oli viisi vuotias astuessaan Quocustodiatin ja se ruunattiin muutama vuosi tämän jälkeen. Luonteeltaan Feral ei ole varmasti hevosenomistajan top 10 listalla, mutta toisaalta orin hieman päällekäyvä luonne on ollut hyvänä vastapainona Quon säyseydelle.
Isänemä Something Wicked on yksi niistä hevosista, joka aluksi epäilytti minua Derekin sukutaulussa. Mustanruunikko sukkajalka on minulle täysin uppo-outo, eikä perusteellisen sukututkinnan jälkeenkään tammasta selvinnyt mitään mainittavaa. Jos tamma on joskus kilpailuissa käynyt, ei menestys ainakaan ole ollut sensaatiomaista, muutenhan tamman nimi olisi jo tullut vastaan. Samalla linjalla mennään osittain myös Wikedin vanhempien osalta. Hammersmithistä onnistuin löytämään muutamia merkintöjä, jotka olivat pääasiassa kilpailutuloksia Va B tasolta. Jälkeläisiä oli mukava määrä näinkin tuntemattomalle orille, mutta siihen se oikeastaan jäi. Revolution IV on elinaikanaan saavuttanut ktk-II palkinnon, joka olettaakseni on järkevin syy tamman löytymiseen tästä sukupuusta.
Siren In Filth on yksi pitkäakaisimmista Villain Warmbloodsin asukeista. Jo vanhuuttaan potevaa tammaa kutsutaan tallihenkilökunnan keskuudessa vain ämmäksi, minkä kyllä ymmärrän täysin, kun tapasin tamman vierailessani siittolassa. Siren on melko happaman oloinen rouva, joka ei takuulla anna mitään ilmaiseksi ratsastajalleen. Tamman rotueima on kuitenkin erinomainen, eikä liikkeistäkään voi sanoa pahaa sanaa. Kuitenkin Siren on ollut pääasiassa siitospuolella, joten osaamistaan se ei pahemmin ole päässyt näyttämään.
Jälkeläisensä Siren In Filthin tapaan Villainissa asuva Novecento menehtyi ähkyyn viime talvena. Jälkeläisilleen hieman vaikeahkoa luonnettaan periyttänyt Nove oli eläessään kuintenkin sen tason kouluhevonen, että hankalien luonteenpiirteiden kanssa oli vain tultava toimeen. Tästä syystä Novelle valittiin jokainen tamma erityisen huolellisesti, sillä Villainin omistaja Daniel ei halunnut pilata mainettaan pahansisuisten puoliveristen kasvattajana. Tästä syystä suhteellisen pienikokoinen Carnival on luonteeltaan mitä tasaisin. Tämä osaltaan on vaikuttanut myös tamman menestykseen kouluradoilla, sillä tuomarit ovat useaan otteeseen huomauttaneet tammasta puuttuvan sitä jotain. Carnivalin vanhemmista Nascencesta ja Bluecracy ei ole mainittavia merkintöjä, sillä molemmat ovat pelkkiä harrasteratsuja.
Pössin kouluvalmennus (He C) Chifferissä 3.4.2008
Derek osoittautui heti alkutunnista energiseksi, ja nopeasti kuumuvaksi oriksi. Alkuverryttelyssä sait jo tehdä hommia, pitääksesi Derekin pois toisten perästä. Koko tunnin isoin hevonen, ja se on sinun orisi. Sai vähän väistellä pienenpiä ratsukoita, mutta sait Derekin hienosti taipuisaksi, useiden volttien ja temmonvaihteluiden ansiosta. Olit itse erittäin rento, ja varma ratsataja. Derek alkoi hakeutua kuolaimelle, ja pian orisi kulki kaunista pehmeää ravia pää taipuneena. Ensimmäisen tehtävän aikana Derek hiukan lämpesi, ja virtaa tuli alkulaukkojen jälkeen kuin pistoksesta! Ensimmäisenä voltit sujui oikein hyvin, ja niitä teidän ei paljon tarvinnut jankata. Laukassa ympyrät saivat Derekin innostumaan, ja muutamaan otteeseen sait jarrutella oriasi oikein olan takaa. Keskiympyrällä laukkaaminen, pienenpien hevosten kanssa sai tunteet kohoamaan, ja teidän oli arempi siirtyä toiseen päähän laukkaamaan. Siellä työsentely sujui rauhallisemmin. Kahdeksikko sujui kauniisti, ja Derek jopa vaihtoi itse laukat hoksatessaan laukkakahdeksikon rakenteen. Hienosti ratsastettu, ja ihmettelen kyllä kykyäsi olla noin rento! Tervetuloa uudelleenkin!
Brendan kouluvalmennus (He A) Soundissa 19.6.2008
Alkutunnista Derek oli aika hermostunut ja jännittynyt, mutta kevyessä ravissa sait sen rentoutumaan ja rauhoittumaan. Käytit hyvin pieniä apuja ja tunsit selvästi ratsusi hyvin, sillä yllättävän innokkaasta laukannostostakaan et ollut yhtään yllättynyt! Itse pohkeenväistöjen kanssa olitte selvästi ennenkin työskennelleet, sillä ne sujuivat loistavasti niin käynnissä kuin ravissakin.
