|
TRISTAN GER 
Photos © Van Uytert
Tristan on yksi mukavimmista oreista jonka kanssa olen koskaan työskennellyt. Ori on luonteeltaan rauhallinen, melu tai oudot ilmiöt eivät saa sitä pyöritelemään silmiään kuten valittettavan useat hevoset tekevät. Tristanin mallikas käytös on yksi syy, miksi sitä lellitellään niinkin paljon, ainoan eston asettaa ori itse. Se ei liiemmin perusta halailuista ja suukotteluista. Näistä asioista Tristan kyllä polttaa päreensä, parhaiten orille voi olla mieliksi viemällä se pitkälle kävelylenkille maastoon. Ori nauttii hiljaisuudesta ja rakastaa siksi rauhaisaa metsää. Tristan osaa hiljentää kävelytahtiaan sopivaksi, jotta hitaampikin taluttaja pysyy sen tahdissa mukana.
Oria taluttavanei turhaan tarvitse pelätä joutuvansa raahautumaan voimakkaan ukon vanavedessä kyntäen läpi tallipihan sikaisimmat lätäköt, sillä Tristan on oriksi erittäin helppo käsitellä. Poikkeuksen tästä tekee kuitenkin tammojen läsnäolo, mikä saa orin unohtamaan käytöstapojen kultaisen kirjan siinä määrin, että taluttaja saattaa jäädä roikkumaan rievun tavoin Tristanin ottaessa hatkat. Normaalin älykkyysosamäärän omaava tyyppi osaa kuitenkin fiksusti päätellä, että neitokaiset tulee tämän kihon kanssa kiertää kaukaa, mikäli ei halua tehdä itsestään täydellistä narria. Tristan ei ole riidankylväjä, mutta näyttää kyllä kaapin paikan jos sitä tullaan ahdistemaan. Kookas ori on yllättävän nopea hyökätessään, eikä siksi ole viisasta antaa Tristanille syytä näyttää voimiaan. Ihmisten kanssa ori on aina ollut sujut, tämän asian saralta ei ole syytä huoleen. Tarhassa ori osaa ottaa vapaa-ajastaan kaiken irti ja orin voi kuumina kesäpäivinä nähdä lötköttämässä tarhassa kasvavan puun varjossa. Tristan tarhataan syystäkin kauas muista nelijalkaisista, sillä tammoja kohtaan orilla on selvä addiktio, eikä se voi jättää kauniita tyttöjä huomioitta. Jos tarhan vieressä laiduntaa puolestaan samaa sukupuolta edustava uros, Tristan saattaa hyvinkin haukata kaverista välipalaa, jos typerys erehtyy liian lähelle. Täydellisessä tasapainossa liikuva ori on pelkkää lihasta, niin kuin huippuunsa treenatun ratsun täytyykin olla. Pehmeästi askeltava Tristan on ratsu, jolla ratsastamisesta jokainen voi vain unelmoida. Vahvana kaverina ori ei kuitenkaan sovellu leikkikaluksi, vaikka joku orin tarhailemassa nähnyt saattaakin niin ajatella. Tristanin askellus on reipasta, mutta tietty varovaisuus säilyy siinä koko ajan. Ori on kaikille avuille hyvin herkkä ja se tekeekin ratsastamisesta vain entistä nautinnollisempaa, jos satulassa kyhnöttävä osaa asiansa. Esteillä Tristanin tarkkuus on vertaansa vailla: ori osaa itse arvioida oikean ponnistuskohdan ja hyppää hyvällä tekniikalla jättäen juuri sopivasti rakoa itsensä ja esteen väliin. Radalla orin sulava liikehdintä ja äärimmäisen tiukat kurvit ovat niin itse opittuja kuin verenperintönä saatuja. Nuoruudessaan oria treenattiin paljon jumppasarjoilla ja ennen kuin Tristan aloitti kilpauransa sillä hypittiin kotona pieniä ratoja. Nämä esteradat oli rakennettu niin, että Tristan oppi ylittämään ne kaikista mahdollisista kulmista. Opituista asioista on ollut matkan varrella niin hyötyä kuin haittaakin, joskus ori ymmärtää esteen läheltä ratsastamisen väärin ja yrittää hypätä. Vaikka Tristan onkin kokenut kisaratsu ja matkustaminen on sille arkipäivää orin suhtautumista hevoskuljetusautoon ei voi koskaan ennustaa varmuudella. Useimpina päivinä ori kepsuttelee kiltisti koppiin, mutta joskus herra heittäytyy melko naurettavaksi. Toisinaan ori saattaa jämähtää keskelle tallipihaa, kun se tajuaa minne sitä ollaan viemässä. Ori mulkoilee kärryä pahannäköisesti, eikä järkälettä meinaa saada yhtenä palana ramppia ylös. Oikein hankalaksi heittäytyessään Tristan tapaa kipitellä ympäri traileria raahaten taluttajaa kuin räsynukkea. Aikansa kun jaksaa orin kanssa taistella ja nimitellä kaikilla mahdollisilla rivouksilla ja rumuuksilla Tristan taipuu menemään jokseenkin mutkattomasti koppiin. Koko ajomatkan saa kuitenkin kuunnella herran protestointia matkanteon epämukaavuksista, kun pölvästi kiljuu korviahuumaavasti ja potkii seiniä. Kilpailuissa ori osaa käyttäytyä jokseenkin asiallisesti. Samaa sukupuolta olevat nelijalkaiset tosin saavat Tristanin näkemään punaista, mutta hyvin suunitellulla reitillä lämmittelyalueelle ja siellä muiden orien vältteleminen ehkäsevät hyvin mahdolliset nokkapokat. Lämittelyssä Tristania saa ratsastaa tosissaan, sillä ori vaatii paljon taivuttelua ja vaihtelevuutta lämmittelyohjelmaansa ennen varsinaista koitosta. Jos jokin menee lämmittelyssä pieleen, se valitettavasti kostautuu radalla. Hyppääjän lahjoistaan kehuttu Tristan ei osaamisestaan huolimatta ole se päivän varmin voittajaehdokas. Ori kun on, niin toisinaan Tristania kiehtovat monet muutkin asiat hyppäämisen ohella. Ratsastajan on osattava pitää orin huomio tiukasti esteissä, jottei voitto mene sivu suun, jos Tristan päättää kiinnittää huomionsa harjoittelualueelta kulkeutuville hajuille tai itsensä esittämiselle lähistöllä pyöriville tammoille. Ratsastaja, joka ymmärtää orin heikkouksien päälle, osaa eliminoida mahdolliset haitat ja keskittää Tristanin huomion esteisiin, jolloin tuloksena on upea esitys rataesteillä.
Tristan GER ei ole juuriltaan saksalaista syntyperää, vaikka maan tunnus herran nimen perässä komeileekin. Molemmat vanhemmat asustavat Itä-Euroopassa, Tristan tuotiin Saksaan sen ollessa 2-vuotias. Osittain tämän herrasmiehen suku on jäänyt hämärän peittoon, osasta sukulaisista ei ole nimen lisäksi muita tietoja. Tristanin isä Galahad on Romaniassa vaikuttanut ori, joka kilpaili kotimaassaan ahkeraan, reippaasti yli metrin korkuisia luokkia. Ori ei tosin koskaan edennyt urallaan kansainväliselle tasolle, joka näkyykin sen harvassa jalostuskäytössä. Galahad ei ennättänyt astua kuin kymmenisen tamma ennen kuin omistajat päättivät ruunata sen, miksikäs muuten kuin vaikean luonteensa vuoksi. Galahadin luonteenpiirteissä on joiltakin osin hyvin paljon samankaltaisuuksia Tristanin kanssa, esimerkkinä vaikkapa orin suhtautuminen saman sukupuolen edustajiin. Monille varsoilleen tulista luonnettaan perityttänyt Second Bloodbath on oikea sukunsa musta lammas. Ori kauhistutti kasvattajia jo syntyessään, sillä kaiken järjen mukaan varsan olisi kuulunut syntyä ruunikon värisenä, mutta toisin kävi. Karvaan punaisen karvapeitteen omaava, hyvin sirorakenteinen ori, ei ollut omistajiensa mieleen ja siksi se matkasikin yksivuotiaiden huutokauppaan. Blodia pompoteltiin lähes koko sen elämän ajan paikasta toiseen, jolloin orista kehittyi riidanhaluinen ja erittäin pahansisuinen yksilö. Blodin vaikea luonne on vahvasti näkyvissä myös sen jälkikasvussa, sillä osa Blodin kruununperijäistä on täysiä kaistapäitä. Second Bloodbathin vanhemmat Breakdown ja Mephistopheles ovat Romanialaista alkuperää olevia hyvätasoisia esteratsuja. Näitä kahta Wrakenin siittolan kasvattia yhdistää ruunikon värityksen lisäksi korkea hyppykapasiteetti, molemmat hevoset ovat kelpo kilpureita aina 150cm esteradoille. Mephistopheles tosin on toiminut pääosin siitostamman hommissa, joten sen parhaaksi tulokseksi on jäänyt 7-vuotis kaudelta kuudes sija Bukarestin kansallisista kilpailusta 130cm luokassa. Breakdown puolestaan kilpailee yhä hyvällä menestyksellä, vaikka ikää orilla on jo reippaasti kymmenen päälle. Breakdownin on myös nähty muutamaan otteeseen starttaavan kenttäkilpailuissa, mutta ori ei osaamisestaan huolimatta tunnu taipuvan kouluradoilla siihen malliin, mikä miellyttäisi tuomaristoa riittävästi. Orin jälkeläisistä harva on menestynyt kilparatsuna, nämäkin ovat poikkeuksetta ratakettuja. Galahadin emä Skin Stripper on aikoinaan Itävallassa vaikuttanut tamma, joka myytiin yllättäen siitostammaksi Romaniaan. Tamma aloitti kilpauransa esteillä lupaavasti ja kuului maansa suuriin lupauksiin. Omistajat kuitenkin halusivat myydä Stripperin jalostuskäyttöön, sillä tamma loukkaantui lievästi Wienin kansallisissa estekilpailuissa. Loukkaantumisen yhteydessä tullut jalkavaiva haittasi tamman uran etenemistä siinä määrin, että esteillä kilpaileminen ei tullut enää kysymykseenkään. Lisäksi tamma lenkuttaa koko loppuelämänsä, sillä takaseen tullut vamma ei ole parantunut asiantuntevasta hoidosta huolimatta. Jalostuksessa tamma on käytetty harvakseltaan ja Galahad jäikin tamman viimeiseksi. Kolmannessa polvessa komeileva Nothingface'n nimi kuvaa hyvin orin tunnettavuutta. Itävallassa syntyneellä orilla ei ole papereissaan kovinkaan kummoisia merkintöjä, eivätkä sen omistajat halunneet valottaa NF'n historiaa, kun sitä sukututkimusta tehdessäni kyselin. Stipperin emä Wrong-Way Street on luonteeltaan erittäin räiskyvä pikkutamma, joka on esteiden saralla osoittautunut hyväksi kouluratsuksi. Tämä tummanruunikko tähtisilmä kilpailee yhä Va A tasoisilla kouluradoilla, hyppykapasiteettia on aikoinaan riittänyt 140cm radoille. Ikänsä puolesta Wroni on jo pari vuotta sitten lopettanut kilpailemisen esteillä, mutta koulukentillä tamma piipahtaa muutaman kerran kuussa. Rauhallinen ja erittäin tasainen tamma Guilt On Skin on ollut loistava valinta Galahadin räiskyvälle luonteelle ja tuloksena onkin ollut varsin selväjärkinen Tristan. Tamma itse tulee hyvin tuntemattomasta suvusta, vanhemmista ei oikeastaan tiedetä muuta kuin nimi ja synymäaika. Tammaksi varsin kookas Skini on kilpaillut vaihtelevasti 100-140cm ratoja, aina silloisen ratsastajan taitojen mukaan. Loistava opetusratsu tamma on kieltämättä ollut, sillä monet tamman kanssa kisanneet ratsastajat ovat nykyisin siirtyneet kansainvälisille vesille. Valitettavasti Skinin muista sukulaisista, ainakaan kovin pitkälle ei ole löytynyt. Jack Luminous on tosin sitä tyyppiä, että orista löytyy tietoa ja juttua minne ikinä sitten meneekin. Rakenteeltaan melko roteva ori omaa mitä upeimman yönmustan karvapeitteen, eikä ainoatakaan valkoista merkkiä koko ruhossaan. 170 senttinen jättiläinen on hurjasta koostaan ja ulkomuodostaan huolimatta oikea nallekarhu. Ori on kuin mikäkin ruunanrupukka rauhallisuutensa vuoksi, sillä Jackilta tuntuu puuttuvan joku sisäänrakennettu mekanismi, joka yleensä tekee oreista kiivaita yksilöitä. Omintakeisesta hyppytyylistään ja persoonallisesta laukka-askeleestaan esteradoilta monille tutuksi tullut ori on nykyään Saksassa siitosorin tehtävissä. Luminousin emä Negatron on perussaksalainen puoliveritamma, jonka koulutustaso on tyypillinen harrastehevosen kapasitteettille. Kuusi varsaa varsonut Negatron on esikoisensa Jack Luminousin lisäksi periyttänyt hienoa luonnettaan myös muille varsoilleen. Frankfurtin lähiställä yksityisenä asuvan tamman ei tiedetä koskaan osallistuneen minkään valtakunnan kilpailuihin. Soulhunter taas on hienorakenteinen esteille painottuva ori, joka on hyväksytty niin holsteinien kuin oldenburgien kantakirjaan Saksassa. Lisäksi orin varsoja löytyy laajalti ympäri Eurooppaa, sillä ainakin Sveitsissä ja Hollannissa tämä kapasiteetikas ja taistelutahtoinen ori on ollut puoliverikasvattajien mieleen. Tristanin emänemä Knee-Deep on varsinainen jokerikortti Tristanin sukupuussa. Ranskalaisesta tammasta ei ole muita tietoja nykyisen omistajan lisäksi kuin väri ja säkäkorkeus, sillä tammat paperit hukkuivat matkalle, kun sitä myytiin Belgiaan. Knevyn vanhemmista on kovan tyän tuloksena saatu kaivettua muutama kutkuttava yksityiskohta esiin. Dechristianize on ranskalaisille tyypillisen pitkäjänteisen kasvatustyön tulos. Kookas tummanruunikko ori on rakenteeltaan lähes virheetön, hyväkuntoinen ja aktiivisessa käytössä oleva siitosori. Deco ei ole kuitenkaan kilpakentillä pyörinyt sitten nuoruusvuosiensa, sillä herran jalostusarvo on jo valmiiksi niin korkealla, etteivät sen pikkutarkat ja rahan ahneet omistajat ole halunneet sen loukkaantuvan kilpakentillä. Joukon hännillä pyörii 159cm pikkutamma Killera, joka on tuotu aikoinaan Jenkeistä Ranskaan. Synnyinmaassaan vakuuttavaa koulu-uraa luonut pippurinen Killera on ollut ranskalaisten mieliin, pitäväthän nämä erityisesti juuri hieman tulisenpuoleisista ratsuista. Tammaa yritettiin esteilläkin muutamaan otteeseen uudessa kotimaassaan, mutta Killeran lahjakkuus ilmenee ilman muuta kouluradoilla. Tamman jälkeläisistä huomattava osa on kuitenkin suuntautunut esteille.
ERJ Kisat (131 sijoitusta)
Helmikuu 2007 Ollessani läpikulkumatkalla Saksasta Itävaltaan, törmäsin sattumalta iralaan juoksevaan oriin, jonka kiikuttelin läheiselle maatilalle, josta ori oli karannut. Omistaja kertoi orin olevan myynnissä, mutta en oikein lämmennyt ajatukselle, joten kiitin miestä, kuten Saksassa hyviin käytöstapoihin kuuluu, ja poisuin paikalta. En kuitenkaan voinut jättää oria oman onnensa nojaan ja seuraavana päivänä palasin tilalle katsastamaan olisiko vekkuli oripoika vielä kaupan. Omistaja olikin irtohypittämässä oria ja esittämällä sen liikkeitä pariskunnalle, joka etsi tyttärelleen ensimmäistä kilparatsua. Kun ukko lopetteli orin kanssa, pääsin jututtamaan tätä Michaeliksi kutsuttua äijää. Orin nimeksi selvisi Tristan ja samaan hengenvetoon mies totesi, että ori menisi aloittelijan käsissä täysin hukkaan. Koska olin jo kiinnostunut Tristanist siinä määrin, että olin valmis orin ostamaankin, pyysin saada ratsastaa orilla hetkisen aikaa. Koeratsastuksen jälkeen suorastaan tungin seteleitä miehen kouraan ja kyselin milloin saisin hakea orin Suomeen. Hekotteleva ukko totesi, että paperit oli ensin saatava täällä Saksassa kuntoon, tehtävä eläinlääkärintarkastus, eli muutama viikko ennättäisi vierähtää. Sovimme, että mies soittelisi, kun voisin tulla hakemaan Tristania. Maaliskuu 2007 Tristania ei tarvinutkaan lähteä hakemaan Saksasta saakka, riitti, kunhan noutaisin orin Turun satamasta. Siitä eteenpäin ori olisikin sitten omalla vastuullani. Tristan ei näyttänyt huonovointiselta pitkän laivamatkan jälkeen, mutta päätin silti antaa orin jaloitella hetkisen, ennen kuin tukkisin sen trailerin pimeyteen. Monen uuvuttavan tunnin jälkeen kurvasin viimein Skurvashin tuttuun tallipihaan. Kun talutin Tristania trailerista, ori ei näyttänyt hämmentyneeltä saatika pelokkaalta, pikemminkin se seuraili kiinnostuneena uutta ympäristää. Kuten satamassakin, annoin Tristanin jaloitella ja haistella ilmaa, ennen talliin viemistä. Ori asettui taloksi kiitettävän nopeasti, eikä järjestänyt turhia sirkusteluja. Huhtikuu 2007 Tristan on kotiutunut Skurvashiin erittäin hyvin, ori on ollut käytökseltään esimerkillinen ja todella tasainen. Parina ensimmäisenä päivänä vein orin maastoon kävelylenkille ja Tristanin käytöksestä huomasi heti, että ori nautti suunnattomasti metsän rauhasta. Satulaan on tarkoitus nousta ensimmäistä kertaa kokosuomessa varmaankin huomenissa, saa nähdä miten aikataulu muiden hevosten suhteen antaa periksi. Täytyy tosin myöntää, että olen jo nyt kuluttanut Tristaniin enemmän aikaa, kuin pitäisi, sillä yhteiset kävelyretkemme metsään ovat venyneet pariin oteeseen sallittujen rajojen yli. Toukokuu 2007 Uusi palleroinen Tristan on aloittanut kilpauransa Suomessa erittäin vakuuttavasti. Orin kanssa on uskalettu jo ottamaan osaa 160cm luokkiin, sillä Tristanin kyvyt esteillä ja yhteistyöhön kykeneminen ratsastajansa kanssa ovat ensiluokkaa. Saksassa ori ennättikin aloittaa uransa esteillä, joten siksi ajattelin, että on turhaa rampata orin kanssa mitättömissä ristikkoluokissa, kun ei Tristankaan niistä liiemmin perusta. Herran esikoinen syntyi viimekuun lopulla, kun ori oli astunut Springblow nimisen fwb-tamman. Dior Zetaksi ristitty kaunis tammavarsa matkusti vieroituksen jälkeen Flash Stablesiin. Omille tammoille Tristania ei kuitenkaan ole vielä tarkoitus käyttää, pitänee ensin kerätä mainetta ja mammonaa estekentiltä. Kesäkuu 2007 Tämän kuun ehdoton kohokohta oli Cranberry Poniesissa järjestetty ERJ-Cup, johon otin osaa Tristanin ohella myös monilla muilla Skurvashin estehevosista. Tristan ylsi tälläkin kertaa omalle tasolleen ja täytyy vain ihmetellä, miten ori kerta kerran jälkeen jaksaa yltää vaadittuihin tuloksiin ja vielä ylittää odotukset. Starttasimme 150cm luokassa, jossa osalistujia oli kaikkiiaan ilmoittautunut mukaan reilut kaksisataa kappaletta. Puhtaalla radalla selvisimme orin kanssa uusintaan ja mikä hienointa, uusintaradalla tuli jälleen nolla. Aikamme ei tosin yltänyt aivan parhaalle sijalle, mutta viidennessä sijassa ei ole moittimisen sijaa. Ja kun ottaa huomioon, että Tristanin ura estekentillä on vielä edessä päin, tulos on erittäin tyydyttävä. Heinäkuu 2007 Tristanin ensimmäinen Skurvashissa syntynyt varsa tuli maailmaan heinäkuun lopulla. Despair-Ridden Heartin aikaisemmassa vaiheessa astunut Tristan sai kauniin tammavarsan, joka nimettiin Bottoms Up! PB'ksi. Varsasta oli markkinoilla kova kiista, sillä useampi ostaja oli kiinnostunut Bottomsista, enkä ihmettele, kun varsan molemmat vanhemmat ovat menestyneet upeasti vaativissa esteluokissa. Varsa päätettiin kuitenkin myydä yhteistyötalliimme Kingvalleyhyn, sillä talli kasvattaa saksalaisia puoliverisiä esteille ja näin saatoimme taata Bottomsille asiantuntevan kodin. Elokuu 2007 Tristanin kanssa olemme suunnittelleet uusia aluevaltauksia, nimittäin näyttelykehiä. Ainakin omaan silmään ori näyttää erittäin komealta, mutta niin näyttävät kaikki muutkin omat hevoset. Rakenteellisesti Tristania ei kuitenkaan voi luuskaksi haukkua, sillä ori on tässä kuussa napsinut kaksi irtoSERTiä, joten Champion arvonimestä emme ole enää kovinkaan kaukana. Epäilen kuitenkin, että ori ei tule saavuttamaan muotovaliota, sillä holsteinien taso näyttelyissä on huiman korkea! Estekentillä puolestaan on mennyt yhtä hyvin kuin ennenkin, tosin tässä kuussa järjestetyissä ERJ-Cupissa Tristan oli selvästi normaalia vaisumpi suoritusta tehdessään, mutta silti ori ylsi sijoituksille. 150cm luokassa tulimme yhdeksänsiksi, mikä ei ole yhtä hyvä kuin kesäkuun viides sija, mutta ei hieman heikompi tulos orin arvoa vähennä. Syyskuu 2007 Kesän helteet alkavat pikkuhiljaa hellittää ja suo hevosillekin mukavammat oltavat. Hevosia on alettu taas ottamaan yöksi sisätiloihin, tosin osa tallin arvokkaimmista yksilöistä on saanut viettää kaikki yönsä turvallisesti lukkojen takana, oli sää ollut mikä hyvänsä. Tristan on saanut hieman hengähtää kisaamisen osalta, mutta luokat missä ori on starttaillut ovat olleet pääosin 160cm tasoa. Kotikentällä hyppääminen on jätetty vähemmälle ja Tristanin kanssa on keskitytty koululiikkeiden hiomiseen, etenkin laukanvaihtoihin. Ei sillä että ori ei osaisi hommaansa, mutta kertaus on opintojen äiti tässäkin tapauksessa. Tristankin tuntuu nauttivan pienestä vaihtelusta ohjelmassaan ja kauniimpina syyspäivinä olen lykännyt treeniohjelman sivuun ja vienyt orin maastoilemaan. Vaihtelevuudesta piristynyt ori on palkinnut omistajansa tuomalla kuormallisen ruusukkeita kotiin, mikä ei ole yhtään hullumpi tapa kiittää huolenpidosta. Lokakuu 2007 Jos syyskuu oli hiljainen kilpailemisien osalta, niin lokakuu on ollut esteiden osalta sitäkin heikommassa jamassa. Kovaan kilpatahtiin tottunut Tristan alkaa osoittaa turhautumisen merkkejä, kun kilpailemaan ei päästä, vaikka mieli tekisi. Viime kuun löysäilyt tulivat ehkä huonoon väliin, kun lokakuu kisojen osalta näyttää olemattomalta. Tammojakaan ei Tristanin luona ole vieraillut, tosin yksi päätekijä saattaa olla se, ettei Skurvashin orit enää astu ulkopuolisia tammoja, kuin erikseen tarjottaessa. Yhteistyötallimme Kingsvalleyn jäädessä tauolle, otimme vuokralle Tristanin varsan Bottoms Up!'n ja Kingssin kasvatin Romantica SWA'n. Bottoms saa aloittaa kilpauransa vasta joulukuussa ja on mukava päästä seuraamaan läheltä, miten Tristanin jälkeläinen tulee pärjäämään. Marraskuu 2007 Lokakuussa järjestetyssä YLA tilaisuudessa mukana ollut Tristan pokasi itselleen YLA 2 palkinnon. Tulokset olivat pikkuisen myöhssä, mutta onhan tässä opittu laatuarvostelutilaisuuksien tuloksia venaamaan, kun ERJ laatuarvostelutuloksia helmikuusta lähtien ollaan tuloksetta odoteltu. YLA-tilaisuudessa Tristan osasi edustaa itseään hyvin, ori käyttäytyi tuomaristo edessä mallikelpoisesti ja toi varmasti itsestään parhaat puolet esille. Talliväki on tulokseen tyytyväinen, vaikka toki se I palkinto olisi ollut se, mikä olisi räjäyttänyt potin. Mutta näin tällä kertaa. Joulukuu 2007 Pitkästä aikaa Skurvashiin on tehtailtu estepainotteisia puoliverisiä, ja joukossa on totakai mukana yksi Tristanin varsa. Tällä kertaa varsan emänä toimi Nephritic FRA. Tric or...Trapped! PB on järjestyksessä kolmas Tristanin varsa ja toistaiseksi orin kaikki varsat ovat olleet tammoja. Vieroituksen jälkeen varsa laitettiin markkinoille ja tällä kertaa koti löytyi Sanni S'n luota. Ulkomuodoltaan Tara ei isäänsä kovinkaan muistuta, mutta vasasta tulee ehdottomasti suurten luokkien hyppääjä. Tammikuu 2008 Vihdoin kun Khedainista saatiin NJ tulokset, pystyttiin Tristanille anomaan Champion arvonimi. Kuun viimeisenä päivänä ori sitten saikin kyseisen arvonimen ja taas on yksi meriitti lisää orin ansioluettelossa. Enää se yksi oikeastaan puuttuu, eli ERJ palkinto, mitä on odotettu niin Tristanille, kuin kaikille muillekin kuin kuuta nousevaa. Orista olisi ihana saada oma varsa talliin kasvamaan, mutta tällä hetkellä Tristanin jälkeläiselle ei juurikaan ole tarvetta. Saa nähdä minkälaista suosiota orin jälkikasvu tulee tulevaisuudessa saamaan, kun Tristan on saanut nyt sadan ERJ sijoituksen rajan rikki yhdessä Gawainin kanssa. Siinä onkin tallin muilla estehevosilla töitä päästä samaan tulokseen! Huhtikuu 2008 Tristan on hiljalleen siirtymässä kilpakentiltä jalostuspuolelle, onhan orilla jo sijoituksia taskussaan n. 130 kappaletta. Suurin ilon aihe Tristanin suhteen on kuitenkin orin pääseminen mukaan toukokuun ERJ laatuarvostelutilaisuuteen yhdessä Groven ja Gawainin kanssa. Kaikille herroille toivotaan kotiintuomisiksi ERJ I palkintoja, vähempään ei tällä kertaa ole tyytyminen, mutta voi olla, että kaikki kolme eivät välttämättä vaadittuun tulokseen yllä. Tristan on ollut yksi ehdottomia suosikkejani estekentillä kilpakumppanina yhdessä Hughin ja Groven kanssa, joista viimeksi mainittu jatkaa vielä kanssani sijoitusten metsästystä. Tristanin kohdalla homma alkaa olla jo paketissa ja tulevaisuudessa on tarkoitus keskittyä yksinomaan jalostuspuoleen, missä orista tullaan satavarmasti kuulemaan vielä! Evan estevalmennus (160 cm) Näkymättömässä 30.6.2008 Ori hyppäsi oikein kivasti ja iloisin mielin. Esteet sujuivat ihan kivasti, ilman suurempia ongelmia. Puomit ei putoillu, eikä ori kieltänyt kertaakaan. Ponnistuspaikka oli lähes joka kerralla oikein hyvä, muutamalla kerralla askeleet eivät sopineet kunnolla, mutta Tristan hyppäsi silti oikein kivasti ja mielekkäästi. Olit hypyissä kivasti mukana ja myötäsit joka kerralla hyvin. Daffyn estevalmennus (90-110 cm) Toivolassa 5.7.2008 Tristan oli ryhmän vanhin hevonen, selvästi fiksuin tapaus, joka käyttäytyi erittäin asiallisesti. Välillä piti tietenkin haikailla tammojen perään, mutta töihin Tristan keskittyi hyvin ja kulki kauniisti. Myös hypyt sujuivat hyvin ja sarjatkaan eivät tuottaneet päänvaivaa. Erikoisesteitä Tristan vähän tuijotteli, mutta yli mentiin. Henulin estevalmennus (120-130 cm) Rightly Warmbloodsissa 6.7.2008 Te olitte Tristanin kanssa hevosryhmän parhaita yhteistyössänne. Tristan tuntui kuuntelevan heti alussa ohjeitasi kuin taikasanoja, välittämättä vieressä verryttelevistä hevosista tai uusista maisemista. Vain kentälle saapuessanne sen piti saada hetki tutustua silmillään ympäristöön, ennen kuin aloitti todella hyvän näköisen valmennustunnin. Tristanista huomasi heti ulospäin että se on hyvin treenattu. Alkulämmittelyissä huomasin, että hevonen täytyy saada kunnolla liikkeelle ja vetreäksi, ennen kuin hyppääminen aloitetaan. Siinä tietenkin kului hetki, ennen kuin sait sen kulkemaan reippasti käyntiä sekä ravia. Laukkaa ei kyllä tarvinnut ollenkaan puskea eteenpäin, vaan hevonen oli heti menossa hyppäämään esteitä, joita olimme kasanneet kentälle. Alkulämmittelyjen jälkeen teimme laukanvaihtoja, joissa Tristan esitteli välillä liiaksikin taitojaan. Se teki kyllä pari todella hienoa vaihtoa, mutta välillä vaihdot menivät esittämiseksi, mutta pääasiahan oli, että ne tehtiin, ja niissä onnistuttiin. Itse estetyöskentelyyn siirtyessämme, Tristan vain paransi tuntiaa. Välillä se kyllä ylihyppäsi, mutta se selvästi vain halusi esitellä mahtavia hyppylahjojaan muillekin. Saadessaisi sen keskittymään sarjaan ja askelväliin, ori kyllä näytti hallitsevan homman kuin heinänsyönnin. Siirtuessämme seuraavaan tehtävään, eli askeleen säätelyyn sarjojen välillä, ori olisi jo halunnut alkaa kilpailemisen muita hevosia vastaan, eikä siis todellakaan aikonut lyhentää askeltaan. Tämä oli ainoa kohta, jossa olitte erimielisiä miten tulee toimia, mutta otit orin hyvin hanskaan hetken taistelemisen jälkeen, ja siat kuin saitkin sen lyhentämään askeliaan kolmesta neljään askeleeseen sarjan välillä. Pidentämisissä yhteityönne pelasi taas mainiosti, ja isojen askeleiden harppominen vaikutti mukavammalta puuhalta Tristanillekin. Minulla ei voi olla tälläisestä valmennustunnista mitään valitettavaa, vaan selviydyitte tunnista hyvin. Aina kun Tristan tahtoi olla aioista eri mieltä, sait sen kuitenkin loppupelissä taipumaan sinun tahtoosi. Olette selvästi kokenut parivaljakko, ja se näkyy hypyissänne, ja kaikessa tekemisessänne. Jepalon estevalmennus (120-140 cm) Abbymoressa 7.7.2008 Tristan oli selvästikkin tämän ryhmän paras. Se ei katsellut erikoisesteitä laisinkaan vaan hyppäsi kaikki esteet puhtaasti, korkeudesta riippumatta. Leveätkin okserit onnistuivat hienosti. istut todella nätisti ja käytät pieniä apuja, jotka eivät häiritse hevosesi keskittymistä. Pärjäätte varmasti hienosti kilpailuissa! Viimeinen rata jonka hyppäsit oli korkeudessa 150 cm ja se oli mahtavaa katseltavaa, hevosesi suorastaan lensi esteiden ylitse. |